Perimenopaussi, tuo usein unohdettu vaihe ennen varsinaisia vaihdevuosia, on aikaa, jolloin hormonitasapainon muutokset alkavat vaikuttaa kehoon ja mieleen. Vaikka monet saattavat yhdistää vaihdevuodet vain kuukautisten loppumiseen, perimenopaussi tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia, joita ei aina tunnisteta tai ymmärretä.
Mitä perimenopaussi tarkoittaa?
Lääketiede on tunnistanut perimenopaussi-termin vasta noin 10 vuoden ajan. Kun puhutaan perimenopaussista ja siihen liittyvistä oireista, henkilö saattaa pohtia vaihdevuosien yhteyttä, mutta usein terveydenhuolto ei tunnista yhteyttä. Ikä tuntuu olevan yksi syy tähän; vaihdevuosi-ikänä pidetään yleensä 45–51 vuoden ikää, ja vaihdevuodet yhdistetään usein kuukautisten loppumiseen. Todellisuudessa hormonitasapainon heilahtelut tuntuvat kehossa usein jo ennen muutoksia kuukautisissa.
Milloin esivaihdevuodet alkavat?
Perimenopaussioireet yhdistetään usein kuukautisiin, koska niiden kuukautiskiertoa on helppo seurata ja ne ovat selkeä merkki hormonitasapainosta. Tieteellisten lähteiden mukaan kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi noin 5–10 vuotta ennen vaihdevuosien alkamista, ja tätä pidetään esivaihdevuosien merkkinä. Terveyskirjaston, lääketieteellisiä hoitosuosituksia antavan tahon, mukaan esivaihdevuosi-ikä alkaa yleensä noin 40 vuoden iässä. Oireet ovat usein vaihdevuosioireiden kaltaisia, mutta ajoittaisia ja lievempiä.
Käytännössä perimenopaussi ja hormonitasojen heilahtelu voi alkaa jopa 10–15 vuotta ennen vaihdevuosi-ikää. Kuukautiset saattavat olla edelleen säännölliset, mutta kehossa voi tuntua monenlaisia kummallisia tuntemuksia. Tässä vaiheessa tutkitaan usein monia sairauksia, mutta selitystä oireille ei aina löydy.
Perimenopaussin aikana estrogeeni-, progesteroni- ja testosteronitasot alkavat heilahdella ja vähitellen laskea. Nämä hormonit vaikuttavat kehon kokonaisvaltaiseen toimintaan ja yleiseen terveyteen.
Esivaihdevuosien oireet ja niiden syyt
Kuukautiskierto:
Estrogeeni ja progesteroni ovat keskeisiä lisääntymishormoneja, jotka säätelevät kuukautiskiertoa. Perimenopaussin aikana näiden hormonien tasot kehossa heilahtelevat ja laskevat, mikä tekee kuukautiskierrosta epäsäännöllisen tai muuttaa kuukautisvuodon määrää, esimerkiksi runsastumalla. PMS-oireet eli ennen kuukautisia esiintyvät oireet voivat voimistua.
Seksuaalisuus:
Testosteronin tasojen muutos voi vaikuttaa mielialaan, lihasvoimaan ja seksuaaliseen halukkuuteen. Herkkyys kosketukselle saattaa myös muuttua. Murrosiässä testosteroni saa aikaan karvojen kasvun ja perimenopaussissa liika testosteroni aiheuttaa epätoivottuja karvoja tai kuukautishäiriöitä.
Lihakset ja paino:
Hormonien vähenemisellä on merkittävä vaikutus kehon luihin, lihaksiin, lihaskalvoihin ja pehmytkudoksiin.
Estrogeeni vaikuttaa lihaskalvoihin, vähentää tulehdustasoja ja säätelee luun kasvua. Estrogeeni ravitsee kehon kudoksia, pitää ne nuorekkaana ja joustavina sekä osallistuu kehon nestetasapainon säätelyyn.
Progesteroni vaikuttaa kipukynnykseen, ja testosteroni tukee lihasten ja luiden tiheyttä sekä auttaa muuttamaan rasvaa lihakseksi. Hormonitasapainon muutokset voivat aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja, ja estrogeenin lasku lisää riskiä osteoporoosiin ja muihin liikuntaelinvaivoihin.
Hormonitasapainon muutokset vaikuttavat myös kehon tahdosta riippumattoman eli sileän lihaskudoksen toimintaan. Sileän lihaskudoksen heikentyminen voi aiheuttaa häiriöitä sydämen ja sisäelinten toiminnassa, kuten esimerkiksi rytmihäiriöitä. Sileää lihaskudosta löytyy myös verisuonista, hengitysteistä, ruoansulatuskanavasta, virtsateistä ja sukuelinten ympäriltä, mikä voi johtaa lisääntyneisiin hengitysongelmiin, kohonneeseen verenpaineeseen tai virtsankarkailuun.
Sileää lihaskudosta on myös silmissä ja ihossa, kuten pienissä karvankohottajalihaksissa. Perimenopaussin aikana voi ilmetä näön heikentymistä, silmien kuivuutta tai ihon muutoksia. Saatat huomata esimerkiksi hiusten tai ripsien muuttuvan. Vaikka sileän lihaskudoksen toiminnan muutoksia on tutkittu vielä vähän, monet perimenopaussioireet voivat liittyä tämän lihasryhmän tasapainon muutoksiin.
Lihaksilla on keskeinen rooli koko kehon aineenvaihdunnan toiminnassa, joten hormonitasapainon muutokset vaikuttavat myös painonhallintaan ja aineenvaihduntasairauksien riskiin.
Inkontinenssi:
Perimenopaussissa lantionpohjan lihasvoima, virtsarakon sekä sukuelinten ympärillä oleva sileälihas voi heikentyä. Lisäksi usein limakalvot ohentuvat ja limakalvojen toiminta voi häiriintyä, mikä altistaa virtsankarkailulle, seksuaalisen herkkyyden muutoksille ja infektioherkkyydelle.
Kuumat aallot:
Kuumat aallot ovat ehkä tunnetuin vaihdevuosioire, yöhikoilun ohella. Nämä oireet johtuvat aivojen vasomotorisen keskuksen reaktiosta hormonitasapainon muutoksiin. Tämä keskus ei vastaa pelkästään kehon lämmönsäätelystä, vaan säätelee myös sileiden lihasten toimintaa sekä ohjaa verenkierron hermostollista säätelyä.
Perimenopaussin aikana vasomotorisen keskuksen toiminnan muutokset voivat ilmetä ensin esimerkiksi nenän toiminnan häiriöinä, kuten vasomotorisena nuhana, nenän tukkoisuutena tai lisääntyneinä sivuontelotulehduksina. Lisäksi nämä häiriöt voivat vaikuttaa myös silmien ja kuulon toimintaan sekä aiheuttaa hengitystieoireita.
Mieliala:
Hormonit vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Perimenopaussin aikana voi ilmetä mielen ja muistin ongelmia, kuten aivosumua, ahdistuneisuutta, väsymystä, mielialan vaihteluita ja muutoksia keskittymiskyvyssä. Riski masennukseen, ahdistuneisuuteen, paniikkihäiriöihin sekä ADHD-oireisiin lisääntyy perimenopaussin aikana.
Uni:
Uni on monimutkainen prosessi, jota ei vielä täysin ymmärretä. Viime vuosina unen ja hormonien välistä yhteyttä on kuitenkin tutkittu paljon. Estrogeenin ja progesteronin vaikutukset uneen ovat monille tuttuja, sillä unihäiriöt ovat yleisiä esimerkiksi PMS-oireina ennen kuukautisia, raskauden aikana, synnytyksen jälkeisenä aikana ja erityisesti vaihdevuosien ja niiden jälkeisten vaiheiden aikana.
Monilla aivoalueilla, jotka säätelevät unta, on estrogeeniherkkiä reseptoreita, joten on luonnollista, että estrogeenitasojen vaihtelut vaikuttavat unen rakenteeseen. Perimenopaussin aikana voi esiintyä yöhikoilua, koska estrogeenin tehtävänä on säädellä kehon lämpötilaa yön aikana. Progesteroni puolestaan vaikuttaa nukahtamiseen ja unen ylläpitämiseen.
Kuinka hoitaa perimenopaussin oireita
Perimenopaussioireita voi helpottaa erityisesti elämäntapamuutoksilla, mutta myös lääketieteellisillä hoidoilla:
- Terveellinen dieetti: Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää kuitua, proteiinia, hedelmiä ja täysjyvää helpottaa painonhallinnassa ja yleishyvinvoinnissa.
- Säännöllinen liikunta: Fyysinen aktiivisuus parantaa mielialaa, helpottaa painonhallinnassa ja auttaa nukahtamisessa sekä parantaa unen laatua.
- Stressin vähentäminen: Rentouttava harjoittelu, kuten jooga, meditaatio, avantouinti ja syvähengitys auttavat stressin hallitsemisessa ja tuovat mielenrauhaa.
- Unihygieenia: Säännöllinen unirytmi ja nukkumisympäristöstä huolehtiminen parantavat unenlaatua.
- Nesteytys ja kosteutus: Vedenjuonti, elektrolyytit ja kosteuttavat voiteet ulkoisesti auttavat iho-ongelmissa.
- Lääkehoidot: Hormoonikorvaushoito (englanniksi HRT), mielialalääkkeet, nukahtamislääkkeet sekä muu lääkitys voivat auttaa vakavammissa oireissa.
- Ravintolisät: Kalkki, D-vitamiini, Omega-3 rasvahapot, magnesium sekä B-vitamiinit tukevat luustoa, muistia ja hyvinvointia.
Vaikka perimenopaussia on tutkittu suhteellisen vähän, on tärkeää tunnistaa siihen liittyvät oireet, jotta voi hakea apua ajoissa eikä kärsiä oireista, jotka voivat merkittävästi haitata arkea.
Augustan terveydenhoitaja,
Katri